Haku

Vuosikymmenet

Nousukausi

Syksyllä 1981 pitkäaikainen presidentti Urho Kekkonen joutui lopulta luopumaan virastaan sairautensa takia. Uudeksi presidentiksi valittiin sosiaalidemokraatteja edustanut Mauno Koivisto. Hän aloitti parlamentarismin kauden ja johti Suomen YYA:sta Euroopan unioniin. Pääministereinä Koiviston jälkeen olivat sosiaalidemokraattien Kalevi Sorsa ja oppositiosta palanneen kokoomuksen Harri Holkeri.

1980-luku oli talouden nousun vuosikymmen. Nousun myötä saivat julkisuutta myös ns. jupit, jotka ajoivat hienoilla autoilla, puhuivat tiiliskiven kokoisiin Nokian matkapuhelimiin ja viettivät riehakasta elämää.

Erityisesti talviurheilussa koettiin Suomen suuruudenhetkiä, kun mäkihyppääjät Matti Nykänen etunenässä ja naishiihtäjät Marja-Liisa Hämäläisen (Kirvesniemi) ja Marjo Matikaisen johdolla toivat Suomelle lukuisia kultamitaleita niin olympialaisista kuin maailmanmestaruuskisoistakin. Moottoriurheilussa Keijo Rosberg saavutti ensimmäisenä pohjoismaalaisena F 1 -maailmanmestaruuden.

Kirjallisuuden Finlandia-palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1984, jolloin sen sai Erno Paasilinna teoksestaan Yksinäisyys ja uhma. Vuonna 1989 lähtien on jaettu erikseen Tieto-Finlandia -palkintoa, jonka ensimmäisenä sai Erik Tawaststjerna Jean Sibelius -elämäkertasarjastaan. Teatterin puolella huomiota sai erityisesti Jouko Turkka oppilaineen: hän oli Teatterikorkeakoulun näyttelijätyön professori 1981–1988 ja myös korkeakoulun rehtori 1982–1985. Hänen ilmaisuvoimainen teatterinsa jakoi mielipiteitä eikä vähiten neljän hänen oppilaansa Oulun teatteripäivillä tammikuussa 1987 tekemän Jumalan teatteri -esityksen aiheuttamien uutisotsikoiden jälkeen.

Vuosikymmenen puolivälissä Suomi siirtyi uudenlaisen kulttuurin aikaan, kun ensimmäiset kaupalliset paikallisradiot aloittivat toimintansa. Jo vuosikymmenen alussa uutta nuorisokulttuuria oli syntynyt Lepakossa, jonka nuoriso ja elävän musiikin yhdistys ELMU ry valtasivat elokuussa 1979. Entisestä maalivarastosta ja asunnottomien alkoholistien yömajasta (”Liekkihotelli”) tuli vaihtoehtoisen kulttuurin keskus. Hanoi Rocks villitsi maailmalla ja Dingo Suomessa. Molempien ura myös päättyi 1980-luvulla.