Propaganda on aina ollut osa sodankäyntiä. Sen avulla haluttiin sodanaikana vaikuttaa paitsi kotirintamaan yleiseen mielialaan nostattavasti myös ylipäätään vahvistaa taistelutahtoa.
Propagandan keinoin luotiin paitsi sankarillinen kuva omista sotilaista myös kielteinen kuva vihollisesta. Suomen puolustusvoimat perusti tätä tarkoitus vasten vuonna 1937 propagandaliiton, jonka jäseniä olivat muun muassa kirjailijat Armas J. Pulla, Olavi Paavolainen ja Mika Waltari.
Finland Fights! Amerikkalaisessa sotadokumentissa rauhaa rakastava Suomi puolustautuu urheasti valtavaa puna-armeijaa vastaan. Venäjälle kasvot antaa Stalin, Suomelle presidentti Kallio. Elokuva esittelee mm. Helsingin pommituksia ja taisteluita Mannerheim-linjalla.
Presidentti Rytin radiopuhe 25.6.1941 myös elokuvattiin välittömästi jatkosodan alettua. Valtion Tiedotuslaitoksen elokuvaajat Heikki Aho ja Björn Soldan tiivistivät puheen lyhytkuvaan, jossa presidentti tuomitsee jatkosodan käynnistäneet pommitukset sekä ylistää Suomen ja Saksan yhteistä iskukykyä. Puhetta tehostavat ajankohtaiset uutisfilmit.
Puolustusvoimien tietoisku vuodelta 1940, talvisodan ajalta, varoittaa vieraan vallan vakoilijoista. Näyttelijöinä Siiri Angerkoski ja Uuno Laakso.
Vappu Roosin jatkosodan vuonna 1943 valmistunut kirjailijakuva esittelee mm. Mika Waltarin ja Olavi Paavolaisen. Kotioloissaan esitelty Waltari oli sotavuosina Valtion Tiedotuslaitoksen merkittävin mielialojen muokkaukseen osallistunut skenaristi. Päämajan Olavi Paavolainen istuu kuvanveistäjä Essi Renvallin ateljeessa avoimesti tiedotusupseerin univormussa. Paavolaisen tehtävä oli kirjoittaa sotareportaaseja ja toimittaa sotakirjeenvaihtajien tekstejä.
Jees ja Just –elokuvan pohjana oli ensimmäinen Armas J. Pullan "Ryhmy ja Romppainen" -sotaromaani, jossa sankareina seikkailivat vääpeli Kalle Ryhmy ja vänrikki Ville Romppainen. Pullan teos pilkkasi vihollista ja ylisti suomalaisia sotajermuja talvisodassa vuonna 1940. Risto Orko sovitti elokuvansa muokkaamaan jatkosodan mielialaa asemasotavaiheessa vuonna 1943. Elokuvassa mm. Puna-armeijan johto teilataan armottomasti. Sen esitykset kiellettiin rauhan tultua voimaan.
Suomi-Filmin sotilaspiloja käytettiin sotapropagandana ruokkimaan kansan negatiivista asennetta puna-armeijaa kohtaan. Matti Jurva esittää säveltämänsä ja Tatu Pekkarisen sanoittaman kuuluisan propagandalaulun "Njet, Molotoff!", joka myös levytettiin vuonna 1942.
