Haku

Vuosikymmenet

Sodan ja jälleenrakennuksen aikakausi

Toinen maailmansota vei Suomenkin osalta 1940-luvun alkupuolen. Loppuvuosikymmen käytettiin sopeutumiseen: sopeutumiseen uuteen poliittiseen tilanteeseen, uusien asukkaiden (evakoiden) saapumiseen eri puolille maata sekä jälleen- ja uudisrakentamiseen.

elävämuisti valokuva
Puolustusvoimain katsaus 84 (1944)

Sodasta ja puutteesta huolimatta tehtiin kaiken aikaa myös kulttuurivaihtoa ja maidenvälistä yhteistyötä. Ruotsin kanssa järjestettiin sodan aikana maaottelumarssi ja Saksan kanssa toteutettiin niin kulttuurivierailuja kuin teollisuusnäyttelyjäkin. Aseveli-iltamissa viihdyttivät eturivin viihdetaitelijat puhumattakaan joukko-osastojen omista kyvyistä. Poliittinen ja sotilaallinen johto marsalkka Mannerheim ja presidentti Risto Ryti tekivät parhaansa turvatakseen Suomen aseman niin sodan kuin rauhanneuvottelujen aikana, ja Suomi onnistui irrottautumaan sodasta ajoissa.

Sopeutuminen rauhan aikaan ei käynyt niin sujuvasti kuin Suomi toivoi, sillä Neuvostoliitto vaati myös Suomelta muiden Saksan liittolaisten tapaan maan sota-ajan poliittisen johdon tuomitsemista. Samaan aikaan kun maan entinen johto oli tuomiolla, nousivat Neuvostoliiton tukemat kansandemokraatit kukoiksi tunkiolla. Suomi ei kuitenkaan joutunut täydellisesti Neuvostoliiton alustalaiseksi muiden Itä-Euroopan maiden tapaan vaan maa säilyi demokratiana. Tämä huolimatta siitä, että kansandemokraatit pyrkivät luomaan poliittista ja taloudellista epävarmuutta muun muassa lakoilla Neuvostoliiton johtaman valvontakomission hiljaisella tuella. Valvontakomission aika päättyi 1947 solmittuun Pariisin rauhansopimukseen. Samoihin aikoihin Suomi solmi Neuvostoliiton kanssa Ystävyys-, Yhteistyö- ja Avunantosopimuksen (YYA-sopimus), joka sitoi maata aina 1990-luvun alkuun ja Neuvostoliiton romahtamiseen asti.

Suomen jälleenrakennus oli vaativa urakka, joka kesti pitkälle 1950-luvulle. Tuhot kaupungeissa ja erityisesti Pohjois-Suomessa olivat valtavat. Samaan aikaan eri puolille Suomea nousi lukuisia uudistiloja, kun evakot levittäytyivät heille osoitetuille tiloille. Peruselintarpeista ei juurikaan ollut pulaa, mutta monet nautintoaineet, kuten kahvi ja sokeri, olivat pitkään kortilla: niitä saattoi ostaa laillisesti ainoastaan ostokortilla.