Haku

Vuosikymmenet

Lotta Svärd

Lottien merkitystä itsenäisen Suomen ensimmäisillä vuosikymmenillä ei voi vähätellä, ei vähiten siksi, että esimerkiksi 1930-luvun lopulla järjestöön kuului yli 100 000 naista. Sen jäsenien mielestä toimiminen Lotta Svärdissä tarkoitti osallistumista isänmaan vahvistamiseen ja vastuullista kansalaisuutta.

elävämuisti valokuva
Rivilotta  (1943).

Lotat toimivat monissa tilaisuuksissa muonittajina ja apulaisina rauhankin aikana. Niinpä kun suojeluskunnat järjesti suuren tapahtuman, olivat myös lotat mukana. Järjestö jakautui neljään jaostoon, jotka hoitivat kukin omia tehtäviään. Nämä jaostot olivat lääkintä-, muonitus-, varus- sekä keräys- ja kansliajaosto: nimistä voi päätellä niiden tehtävät.

Talvi- ja jatkosodan aikana lottien panos oli korvaamaton. He hoitivat paljolti muonituksen ja olivat lääkäreiden apuna sekä huolsivat invalideja ja sotaorpoja. Lotta Svärdin jäsenet hoitivat monia ilmavalvonnan kaltaisia tehtäviä, joissa muissa sotaakäyvissä maissa oli miehiä: näin vähälukuisen kansan miehet vapautuivat taistelutehtäviin. Sodan päätyttyä Lotta Svärd -järjestö kiellettiin rauhanehtojen nojalla.